Vesa Puuronen
Jotain minusta
Julkaisut
Curriculum vitae
Nettirikoksen uhrina
Tutkimus
Politiikka
Poliittinen toimintani
Kommentteja valtakunnan
poliiikasta
Kommentteja maailman-
politiikasta
Blogi

Kuka on saamelainen

Päättymässä olevan vaalikauden viimeisen viikon eduskuntasirkuksessa meni nurin muun muassa uuteen saamelaiskäräjälakiin sisältynyt saamelaismääritelmä. Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja saman yliopiston saamenkielen emeritusprofessori Pekka Sammallahti kirjoittavat asiaan liittyen muun muassa, että "Metsäsaamelaisiksi" ja "statuksettomiksi saamelaisiksi" itseään kutsuvia suomalaisia yhdistää jonkun kaukaisen esivanhemman kuuluminen tiettyyn elinkeinoryhmään, mutta saamelaisiksi nämä esivanhempia koskevat elinkeinomerkinnät eivät heitä todista."

Lehtola ja Sammallahti ovat molemmat metsäsaamelais- ja statukseton saamelais - kysymyksissä asiantuntijoita ja heidän kantansa on sama kuin saamelaiskäräjillä. Saamelaiskäräjät halusivat, että saamelaismääritelmää olisi muutettu mutta eduskunta hylkäisi muutosesityksen.

Vuonna 1995 säädetyn saamelaiskäräjälain mukaan (joka siis jäi voimaan):

"Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa."

Hallituksen esityksessä (joka siis hylättiin saamelaismääritelmän osalta) todetaan määritelmästä seuraavaa:

"Saamelaisen määritelmä

Saamelaiskäräjälain sääntelyä saamelaisen määritelmästä voidaan pitää ongelmallisena ennen muuta siltä osin kuin kyse on maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisistä. Näissä asiakirjoissa on merkintöjä muistakin saamelaisten nykyisellä kotiseutualueella menneisyydessä asuneista ihmisistä kuin saamelaisista eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan siten välttämättä osoita henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta. Sääntelyä saamelaisen määritelmästä on aiheellista tarkistaa. Myös saamelaisten ryhmähyväksynnän merkitykseen on tällöin kiinnitettävä huomiota."

Lisäksi hallituksen esityksessä todetaan:

"Saamelaiskäräjälain määritelmäsäännöstä saamelaisesta ehdotetaan tarkistettavaksi. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen kriteerin lisäksi objektiivisia perusteita. saamelaisella tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai, että hän on sukusiteittensä kautta omaksunut saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi tai, että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu nyt ehdotettavan lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Laissa ei siten enää pidettäisi henkilöä saamelaisena pelkästään sillä perustella, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Ehdotuksessa on toisaalta otettu huomioon saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin moninaisuus, eri saamen kielet samoin kuin saamelaiskulttuurin harjoittamisen erilaiset tavat ja muodot.

Määritelmäsäännöksen keskeinen merkitys on, että saamelainen on otettava äänioikeutetuista saamelaiskäräjävaaleissa laadittavaan vaaliluetteloon. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi maininta, jonka mukaan saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi. Maininnan tarkoituksena on tuoda esiin saamelaisen yhteisön ryhmähyväksynnän merkitys käsiteltäessä saamelaiseksi itsensä identifioivien henkilöiden hakemuksia vaaliluetteloon merkitsemisestä."

Hylätty versio lain 3 pykälästä oli seuraava:

"3 § Saamelainen

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai

3) että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa."

Professorit Lehtola ja Sammallahti olivat siis samaa mieltä kuin hallituksen esitys mutta eri mieltä kuin eduskunnan enemmistö.

Oma kantani saamelaismääritelmään on sama kuin professoreiden ja saamelaiskäräjien. Pääasia tämän kannan tueksi on mielestäni se, että vain saamelaiset itse voivat määritellä, kuka on saamelainen. Sitä eivät voi määritellä suomalaiset, vaikka olisivatkin kansanedustajia.

takaisin aihelistaan >