Vesa Puuronen
Jotain minusta
Julkaisut
Curriculum vitae
 
Tutkimus
Politiikka
Poliittinen toimintani
Kommentteja valtakunnan
poliiikasta
Kommentteja maailman-
politiikasta
Blogi

Vastaukset Paliskuntain yhdistyksen kahteentoista kysymykseen poronhoitoalueen kansanedustajaehdokkaille

Poron merkitys

1. Millaisena näet poronhoidon merkityksen pohjoiselle Suomelle?

Poronhoito on historiallisestikin merkittävä elinkeino Lapissa. Poro on turvannut Lapin ihmisiä nälänhätien vaivatessa. Tänä päivänä poro on tärkeä ravinnon ja vaatteiden raaka-aine. Poronliha on erinomaisen makuista, suhteellisen edullista ja paikallista ruokaa. Poronhoitokulttuuri on merkittävä osa niin suomalaisten kuin saamelaistenkin perinnettä ja identiteettiä. Poronhoidon ansiosta myös turismi on saanut käytännössä ilmaisen mainoseläimen.

2. Miten näet poron roolin pohjoisen Suomen imagotekijänä? Miten kehittäisit poron imagon hyödyntämistä kotiseudullasi?

Poro on nimenomaan turismin näkökulmasta tärkeä imagoa rakentava eläin mutta kyllä paikallisenkin sydän sykähtää lämpimästi, kun vaikkapa metsässä törmää porotokkaan.

3. Millaisena näet ILO 169-sopimuksen ratifiontiedellytykset tulevalla hallituskaudella?

ILO169-sopimus tulisi ratifioida, mikäli saamelaisyhteisö sitä haluaa. En kuitenkaan näe sen ratifioimismahdollisuuksia hyvinä, koska suuri osa suomalaisista ja myös lappilaisista, kansanedustajistakin, vastustaa sitä. Jos minut valitaan eduskuntaan toimin aktiivisesti ILO169-sopimuksen ratifioimisen puolesta alussa mainitulla ehdolla.

Tulevaisuus

4. Mitkä ovat poronhoidon keskeisimmät tulevaisuuden haasteet?

Poronhoidon haasteet ovat poronhoitoalueen eri osissa jossakin määrin erilaisia. Etelä-Lapin paliskunnissa vain harva poronhoitaja saa koko elantonsa tai pääosan siitä poronhoidosta. On vaikea löytää jatkajia, kun poronhoitajien vanhempi sukupolvi luopuu. Pohjois-Lapin saamelaispaliskunnissakin on samanlaisia ongelmia, mikä johtuu ainakin osittain poronhoidon mekanisoitumisesta ja kustannusten kasvusta. Nuorilla ei ole varaa ryhtyä poronhoitajiksi. Lisäksi poronhoitajaperheiden nuoretkin voivat kouluttautua muille aloille. Poronhoidon tulevaisuuden ja imagon kannalta myös ylilaiduntamiseen liittyvät ongelmat tulisi pystyä ratkaisemaan. Talvinen lisäruokinta lisää kustannuksia ja vaikeuttaa siten taloudellisesti tuloksellista poronhoitoa. Lisäksi on vaikea sovitta yhteen luonnonsuojelun näkökulmasta tärkeitä petojen suojelutavoitteita ja poronhoitoa. Myös poronhoitoalueen eri osiin suunnitellut kaivokset ja tekoallas vaarantavat poronhoitoa näillä alueilla. Näin tekevät potentiaalisesti myös metsänhakkuut ja liialliseksi kasvava ja villi turismi ja matkailurakentaminen. Porokolarien määrää tulisi pystyä alentamaan.

5. Mitkä ovat poronhoidon keskeisimmät tulevaisuuden mahdollisuudet?

Poronliha on tärkeä ja hyvämaineinen tuote. Poronlihan jalostaminen pitemmälle voisi tarjota lisätyöpaikkoja sekä toisi poronhoitajille lisätuloja. Poron käyttöä matkailun vetonaulana voisi lisätä. Porokolarien määrän vähentämiseksi tulisi porot pannoittaa erotusten yhteydessä heijastivilla pannoilla tai merkata heijastavilla korvanmerkeillä. Pienikin heijastin olisi suuri apu. Poronhoidon tulee säilymään suhteellisen merkittävänä elinkeinona ja tärkeänä osana saamelaiskulttuuria tulevaisuudessakin.

Muu maankäyttö

6. Onko poronhoidon maankäytöllinen asema mielestäsi nykyisellään oikeanlaisella tasolla? Jos ei, miten sitä tulisi kehittää?

Poronhoitajille eli paliskunnille tulisi antaa veto-oikeus esimerkiksi poronhoidon kannalta tärkeiden alueiden maankäyttöön. Esimerkiksi Soklin ja Suhannon kaivokset ja Kemihaaraan suunniteltu allas tulisi jättää rakentamatta, koska ne tuhoavat poronhoidon kyseisillä alueilla.

7. Soklin kaivos vaarantaa alueen poronhoidon edellytykset. Kannatatko kaivoksen avaamista nykyisten suunnitelmien kaltaisessa muodossa?

En kannata.

8. Tuleeko koskiensuojelulaki avata ja Kollajan allas rakentaa?

Ei tulisi.

9. Kannatatko Kemihaaran altaan rakentamista?

En kannata.

10. Poroelinkeino on pyrkinyt edistämään hirvenmetsästysajan aikaistamista poronhoitoalueella yläperän käytännön mukaiseksi. Mitä mieltä olet asiasta?

Hirvenmetsästyksen aloittamista voisi aikaistaa muutamalla viikolla. Ongelma on se, että hirvien saaminen ei ole koskaan varmaa. Jos aloittamista aikaistetaan seurauksena voi olla se, että hirvimiehet ovat metsissä syksyisin entistä pitempään.

Pedot11.

Sopiiko petojen luontokuvaustoiminta (haaskakuvaus) mielestäsi poronhoitoalueelle?

Haaskakuvaus on hyvin arveluttavaa toimintaa missä hyvänsä. Poronhoitoalueelle se ei sovi lainkaan.

12. Miten korjaisit poronhoitoalueet peto-ongelmat?

Pedot kuuluvat Suomen luontoon. Petokantojen pitäminen aisoissa tulisi kuitenkin olla mahdollista. Lisäksi kaikkien petojen osalta pitäisi siirtyä reviiriperustaiseen vaihinkojen korvauskäytäntöön.

takaisin aihelistaan >