Vesa Puuronen
Jotain minusta
Julkaisut
Curriculum vitae
 
Tutkimus
Politiikka
Poliittinen toimintani
Kommentteja valtakunnan
poliiikasta
Kommentteja maailman-
politiikasta
Blogi
Kaivosyhtiön vastuunkantoa

Lappiin on avattu tai aiotaan avata lukuisia kaivoksia. Lapissa on myös muutamia jo toimintansa lopettaneita kaivoksia, joista ehkä merkittävimmät Kemijärven Raajärvellä. Raajärven kolme rautakaivosta toimivat vuosina 1959-1975. Niistä louhittiin 8 miljoonaa tonnia rautamalmia. Työntekijöitä oli enimmillään 200. Kaivoksen lopetettua toimintansa työntekijöistä suuri osa siirtyi Kolarin Rautuvaaran kaivokselle.


Meille kerrotaan, että kaivostoiminnan loputtua kaivosyhtiöt maisemoivat kaivosten alueet. Näin annetaan ymmärtää, että alueet ikään kuin palaavat luonnontilaan. Miten on käynyt Raajärvellä?
Kävin katsomassa kahta Raajärven kaivosta ja näkymät olivat lähinnä kammottavat. Molemmat kaivokset vaikuttivat siltä kuin ne olisi hylätty kiireellä ja jätetty ränsistymään niille sijoilleen ilman mitään jälkihoitoa. Pienemmälle Juujärven tien varressa olevalle kaivokselle on täysin vapaa pääsy, aluetta ei ole aidattu, ränsistyneet kaivostornit ovat avoimia ja tornien vieressä on jätekivikasoja sekä veden täyttämä avolouhos.

Raajärven pääkaivokselle vievä tie on suljettu puomilla ja ”pääsy asiattomilta kielletty” tauluilla mutta alueelle johtaa toinenkin tie, missä ei ole kieltomerkkejä eikä esteitä. Raajärven kaivoksen korkea kaivostorni, sivukiven kuljettimen jalustat, valtava rikastamo- ja voimalarakennus ja monet muut rakennelmat oli osittain purettu mutta suurelta osin ne oli jätetty paikoilleen ränsistymään.

Suuret jätekivikasat ovat paikoillaan eikä niitä ole mitenkään maisemoitu, myös veden täyttämä avolouhos näyttää täysin maisemoimattomalta.

Kaivosalueella lojuu ruostuneita tynnyreitä, autonromuja, erilaisia metallin kappaleita jne.

Rokastamon lämpökeskus ja sen öljysäiliöitä.

Rakennusten ovet repsottavat auki, ovista näkyi työkoneita ja muun muassa rikastamon voimalaitoksen lämmityskattila, jossa oli vielä kiinni öljypoltinkin.

 

Ikkunat oli suurimmaksi osaksi rikottu jopa kymmenien metrien korkuisesta kaivostornista.


Raajärven omisti valtionyhtiö Rautaruukki. Jos valtionyhtiö on hylännyt kaivoksen täysin, miten voidaan olettaa, että ulkomaiset yhtiöt huolehtisivat kaivostensa jälkihoidosta. Sille joka kuvittelee, että kaivostoiminta ei jätä luontoon korjaamattomia jälkiä suosittelen käyntiä Raajärven kaivoksella.

takaisin aihelistaan >