Vesa Puuronen
Jotain minusta
Julkaisut
Curriculum vitae
 
Tutkimus
Politiikka
Poliittinen toimintani
Kommentteja valtakunnan
poliiikasta
Kommentteja maailman-
politiikasta
Blogi
Lapilla on tulevaisuuksia

Vaalien alla on hyvä pohtia kotimaakuntamme Lapin tulevaisuutta. Mutta ensin on yritettävä hahmottaa käsitys maakunnan menneisyydestä. Tulevaisuus rakentuu menneisyyden varaan.

Maantieteilijä Sami Moisio on esittänyt kirjassaan Valtio, alue, polittiikka osuvia huomioita Lapin historiasta. Lapista tehtiin 1940-luvun lopulla Suomen resurssialuetta. Tähän oli hyvät historialliset syyt, sillä jo satojen vuosien ajan Lapista oli saatu erilaisia luonnonvaroja valtakunnan käyttöön: ensimmäiseksi turkiksia, sitten kalaa ja 1800-luvun loppupuolelta lähtien puuta. 1900-luvun puolivälissä Lapin jokia alettiin valjastamaan voimatalouskäyttöön.

1950-luvulta lähtien Lappia on kehitetty valtion toimesta, investoitiin uusiin teollisuuslaitoksiin, elinkeinoeleämää monipuolistettiin verohelpotuksilla, kuljetus- ja korkotuilla, virkoihin saatiin päteviä ihmisiä syrjäseutulisillä jne. Koulutusjärjestelmän kehitys huipentui Lapin yliopiston syntyyn 1980-luvulla. Lapin kehitys oli valtion käsissä ja palveli valtion määrittelemiä tarpeita. Lapin luonnosta ja kestävästä kehityksestä ei kannettu juurikaan huolta. Lapin väestö kuitenkin hyötyi noudatetusta hajauttavasta aluepolitiikasta, sillä teollisuus- ja rakennustyömaat sekä muu luonnonvarojen hyödyntäminen toivat työtä syrjäkylillekin. 1970-luvulla kuntien valtionosuusjärjestelmä mahdollisti myös palveluiden kehittämisen. Hajauttava aluepolitiikka johti kuitenkin Lapin riippuvaisuuteen valtion politiikasta ja rahoituksesta. Kun valtio alkoi vetäytyä Lapista 1990-luvun puolivälistä lähtien, ovat työpaikat vähentyneet ja palvelut heikentyneet.

Lapin väkiluku oli suurimmillaan vuonnan 1963 (212000 asukasta), tätä nykyä se on 31 000 asukasta pienempi (181 000, 18.12. 2014). Ilman maahanmuuttoa Lapin väkiluku olisi huomattavasti tätäkin pienempi.

Lapilla on silti useita mahdollisia tulevaisuuksia. Aivan varmasti sillä on jonkinlainen tulevaisuus. Kääntyykö kehitys myönteiseksi, pystyykö Lappi pitämään nuoret asukkaansa ja kenties saamaan uusiakin riippuu tehtävistä poliittisista valinnoista.

Lapin ensimminen kestävä tulevaisuudennäkymä perustuu sille, että maailma ja myös Suomi kaupungistuvat. Nykyisellä aluepolitiikalla väestö pyritään keskittämään kaupunkeihin, koska sen kuvitellaan olevan halvempaa ja tehokkaampaa. Metropolipoltiikan synnyttämissä suurkaupungeissa ihmiset vieraantuvat luonnosta, mikä näkyy muun muassa siinä, että Lappiin saapuvista matkailijoista yhä suurempi osa tulee Euroopan ja muun maailman suurkaupungeista etsimään luonnonrauhaa, luontokokemuksia ja puhdasta ilmaa. Luonto- ja siihen perustuva matkailu voivat olla Lapin tulevaisuuden perusta. Matkailu on nopeasti kasvava talouden alue, jota viisaasti kehittämällä, missä valtiollakin on roolinsa esimerkiksi toimivien liikenneyhteyksien turvaajana, Lappi voi säilyttää asukkaansa ja palvelunsa ja ehkä jopa kohtuullisesti kasvaa tulevaisuudessa. Matkailuelinkeino ja sen tarpeet on asetettava Lapin kehityksessä etusijalle. Erityisesti on huolehdittava siitä, että luonnonkäyttö metsätaloudessa, kaivos- ja energiateollisuudessa ja muissakin elinkeinoissa on kestävää ja että luontoa turmelevista hankkeista luovutaan. Lisäksi luontaiselinkeinoille, kuten kalastukselle ja poronhoidolle on turvattava riitävät edellykset.

Lapin toinen vaihtoehtoinen tulevaisuus, jota muun muassa Lapin liitto näyttää pitävän ensisijaisena, perustuu Lapin uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten minaraalien voimaperäiseen hyödyntämiseen. Lisäksi siihen liittyy erilaisia luontoa tuhoavia rakennushankeita esimerkiksi tulvasuojelun varjolla sekä voimatalouden tarpeisiin.

Vaikka aluepolitiikka näyttää nykyään olevan lähes kirosana, jopa sen aikaisemman vahvan puolustajan Suomen keskustan piirissä, on se kuitenkin tärkeä osa Lapin tulevaisuudesta. Aluepolitiikan suunnan muuttaminen metropolipolitiikasta takaisin hajauttavaan suuntaan on kysymys, joka voidaan ratkaista poliittisesti. Onko siihen poliittisia edellytyksiä riippuu ensi kevään eduskuntavallien tuloksesta. Äänestäjien käsissä on huhtikuussa myös Lapin tulevaisuus.

takaisin aihelistaan >