Vesa Puuronen
Jotain minusta
Julkaisut
Curriculum vitae
 
Tutkimus
Politiikka
Poliittinen toimintani
Kommentteja valtakunnan
poliiikasta
Kommentteja maailman-
politiikasta
Blogi

Poliittinen toimintani

1970- ja 80-luvuilla

Aloitin poliittisen toimintani noin viisitoistavuotiaana 1970-luvun alussa. Tuolloin en vielä kuulunut mihinkään järjestöön vaan poliittinen toiminta tarkoitti lähinnä yhteiskuntatieteellisen, erityisesti marxilaisen kirjallisuuden lukemista ja kiihkeitä, pitkiä keskusteluita politiikasta koulukavereiden ja naapureiden kanssa. Lukemistani kirjoista mieleeni on jäänyt Ele Aleniuksen: "Sosialistiseen Suomeen" ja Neuvostoliittolaisen, Vieraskielisen kirjallisuuden kustannusliikkeen julkaisema noin 800 sivuinen teos Marxilaisen filosofian perusteet. Olin vuonna 1972 kesällä heinänteossa Auttissa, kummisetäni, keskustapuolueen aktiivijäsenen Veikko Harju-Auttin tilalla. Tuolloin herätti jonkin verran huomiota, että lueskelin iltaisin, pitkän työpäivän päätyttyä tätä kirjaa.

Vuonna 1974, lukiolaisena, liityin Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) jäseneksi. Osaston nimi oli Viirinkankaan Viiri-nuoret. Vuonna 1978 liityin Sosialistisen opiskeliliiton (SOL) jäseneksi, perusosasto oli Rovaniemen marxilaiset opiskelijat (RoiMO). Tullessani opiskelemaan Joensuuhun syyskuun alussa 1979 liityin saman tien Joensuun Sosialististen Opiskelijoiden (JOSO) jäseneksi. Kaikki nämä järjestöt kuuluivat ns. taistolaiseen liikkeeseen. Edellä mainittujen järjestöjen lisäksi olin mukana perustamassa Ounaskosken Demokraattisia Nuoria (SDNL) Rovaniemellä vuonna 1975 ja toimin sen puheenjohtajana. Lisäksi olin mukana perustamassa Vanttauksen demokraattisia nuoria ja SKDL:n Vanttauskosken yhdistystä 1970-luvun lopulla. Toimin viimeksi mainitun yhdistyksen sihteerinä. 1980-luvulla olin SOL:n keskushallituksen jäsenenä.

Vappumarssi Rovaniemellä 1976.
Olin SKDL:n kunnallisjärjestön alaisuudessa toimineen Vapputoimikunnan puheenjohtajana. Maalasimme huhtikuisina iltoina tunnuksia työväentalon kellarissa.
Tässä kulkue on juuri kääntynyt Koskikadulta Rovakadulle.
Päätunnus kertoo tuonaikaisesta ideologisesta suuntauksestani.

Tässä kuvassa olemme vappumarssilla Rovaniemellä 1970-luvun lopulla. Tuolloin olennainen osa marssimista oli erilaisten tunnusten huutaminen. Oikealla puolellani huutoa johtaa nyrkki pystyssä rovaniemeläisen, taistolaisen nuoriso- ja opiskelijaliikkeen pitkäaikainen johtaja, kaupunginvaltuutettu ja nykyinen kansalaisaktivisti Esa Tikkala.

Joensuussa osallistuin opiskelijapolitiikkaan ylioppilaskunnassa ja ainejärjestössä. Olin ylioppilaskunnan edustajiston jäsen ja myöhemmin myös Joensuun yliopiston hallituksen jäsen. Yliopiston hallituksessa 1987-1988 sain todistaa tulosvastuuajattelun tunkeutumista yliopistoon. Tuolloin alkanut kehitys johti vuoden 2010 alussa, uuden yliopistolain myötä, yliopistojen syvenevään liikelaitoistumiseen ja yksityistymiseen. Vuoden 2012 aikana muun muassa Itä-Suomen yliopiston rektori Perttu Vartiainen liputti blogissaan julkisesti lukukausimaksujen puolesta. Lukukausimaksut ovat johdonmukaista seurausta 1980-luvulla alkaneesta kehityksestä. Tulosvastuuajattelun ja sitä seuranneiden muiden yliopistojen (talous)hallintoon vaikuttaneiden muutosten ainoa positiivinen seuraus on kokokemukseni mukaan ollut se, että kustannustietoisuus on yliopistolaisten keskuudessa kasvanut, vaikka muistini mukaan 1980-luvullakaan ei isommin tuhlailtu. Suurin muutos 1980-luvulta nykypäivään yliopistoissa on ollut yliopistojen henkilöstön keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön korvautuminen epäluottamuksella ja yliopitojen ja niissä työskentelevien ihmisten keskinäisellä kilpailulla. Kokonaan ei ole yliopistoissa vieläkään pystytty tukahduttamaan tieteellisen toiminnan perustaa: tiedon jakamista, kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä ja tiedon yhteisomistusta (siis tieteen kommunismia).

1980-luvun alussa ryhdyin myös kirjoittamaan sanomalehtiin. Ensiksi Joensuun Ylioppilaslehteen. 1980-luvulla toimin muutamia vuosia paikallisen, edelleenkin ilmestyvän keskustalaisen Karjalan Maa - sanomalehden
kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana.

Tässä on syntymässä jotakin kirjoitelmaa ylioppilaslehteen tai
muuhun julkaisuun opiskelija-asunnossa Sepänkadulla 1980-luvun alussa.

1980-luvulla toimin SKP:n (Suomen Kommunistinen Puolue) osastoissa sekä myös puolueen piirikomitessa. SKP:n hajottua sisäisiin kiistoihinsa olin jonkin aikaa mukana taistolaissiiven perustamassa DEVA (Demokraattinen vaihtoehto) järjestössä.

Vuonna 1986 valmistuin Filosofian kandidaatiksi (mikä tarkoittaa nykyistä maisteria) pääaineena sosiologia. Olin aloittanut tieteellisen tutkimustyön vuonna 1983 projektissa, jota rahoitti Opetusministerö, johti kasvatussosiologian professori Ari Antikainen ja joka tutki nuorisotyön kehitystä Pohjois-Karjalassa.
Projektin esitutkimusraportti ilmestyi vuonna 1984.

Vuosina 1984-1985 (3 kuukauden ajan) osallistuin vapaaehtoisena Nicaraguan sandinistivallankumousta tukevaan työprikaatiin. Olimme sotatoimialueella, mistä syystä paikallisen nuorisojärjeston aseistautuneet jäsenet suojelivat työntekoa (kahvinpoimintaa).


1990-luvulla ja 2000-luvulla

Vuonna 1989 valmistuin kasvatustieteiden lisensiaatiksi ja saman vuoden joulukuun alussa aloitin puolentoista vuoden mittaisen työrupeaman Pariisissa UNESCOn tutkimus- ja koulutusinstituutissa Institut Internationale de Planification de l'Éducation / International Institute for Educational Planning. Pariisissa en osallistunut poliittiseen toimintaan muuten kuin käymällä katsomassa 1.5. 1990 Bastiljin aukiolla vappukulkuetta. Kun saavuimme Pariisiin (vaimoni ja poikamme Paavo 1v.) lähes ensimmäinen asia, jota saimme todistaa Ranskan television välityksellä oli Romanian diktaattorin Nicolae Ceausescun vallan romahtaminen ja teloitus. Berliinin muuri oli murtunut muutamaa kuukautta aikaisemmin. Ns. reaalisosialismi Itä-Euroopassa oli tulossa tiensä päähän.

Palattuamme Joensuuhun kesällä 1991 aloitin aineistonkeruun väitöskirjaani varten. Vasemmistoliitto oli perustettu vuonna 1990. Osallistuin puolueen paikallisosaston toimintaan paluustani lähtien.

1990-luvulla toimin Vasemmistoliiton Joensuun osastossa ja myöhemmin muutettuamme Kontiolahdelle Kontiolahden Vasemmistoliitossa. Olin Kontiolahden Vasemmistoliiton puheenjohtajana parin vuoden ajan 2000-luvun alkupuoliskolla. Olin ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja vuoden 1996 EU-vaaleissa. Ehdokkuus eurovaaleissa antoi mahdollisuuden kiertää Suomea eri paikkakunnilla järjestetyissä vaalitilaisuuksissa. Menestys molemmissa vaaleissa kuten kunnallisvaaleissa jäi vaatimattomaksi.

Eu-Ehdokas Joensuun torilla
syksyllä 1996.

Joensuun yliopiston pihalla, Alkukiven päällä, järjestämässä rasismin vastaisen mielenosoituksen rivejä suoriksi keväällä 1998.

1990-luvun lopulla Joensuun kaupungin maine tahrautui pahemman kerran kaupungissa toimineen maahanmuuttajavastaisen skinheadliikkeen vuoksi. Skinien rasismin vastustamisesta tuli pääasiallinen toiminnnan sisältö vuoden 1995 lopulta lähtien. Tuolloin Joensuu pääsi maailman lehdistön palstoillekin, kun skinit vainosivat paikallisen koripallojoukkueen amerikkalaisvahvistusta, joka muutti takaisin kotimaahansa.

Vuoden 1998 keväällä olin mukana järjestämässä rasismin vastaista mielenosoitusta, jonka tunnuksena oli "Joensuu vapaaksi pelosta". Mielenosoitukseen osallistui tuhansia kaupunkilaisia.

Vuodesta 1998 lähtien poliittinen toimintani on tapahtunut Vasemmistoliiton paikallisosastoissa. Rasismin vastustaminen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ovat edelleenkin keskeisiä niin tutkimustyössäni kuin poliittisessa toiminnassanikin. Vuonna 2008 olin perustamassa Joensuun monikulttuurisuus yhdistystä JoMoni:a, joka toimii erittäin aktiivisesti Joensuun seudulla. Vuoden 2009 lopulla muutin takaisin kotiseudulleni Lappiin ja liityin välittömästi Vasemmistoliiton Rovaniemen paikallisosaston (kunnallisjärjestön) jäseneksi. Vuoden 2012 lokakuun kunnallisvaaleissa tulin valituksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäseneksi. Sain 126 ääntä. Vuoden 2013 alussa alkoi työ valtuutettuna ja vapaa-aikalautakunnan (joka muodostettiin yhdistämällä entiset nuoriso-, kulttuuri-, ja liikuntalautakunta) jäsenenä. Lisäksi minut valittiin Lapin kuntien yhteistyöelimen Lapin liiton valtuuston jäseneksi. Vuonden 2014 keväällä minut valittiin Vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi, jota tehtävää hoidin vuoden ajan. Tällä hetkellä (3.5. 2017) olen Vasemmistoliiton Lapin piirijärjestön piirihallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestön toimikunnan jäsen.

Olin Vasemistoliiton Lapin piirjärjestön asettamana ehdokkaana 19.4. 2015 pidettävissä eduskuntavaaleissa, sain noin 270 ääntä. Ne eivät riittäneet valintaan.

Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa olin jälleen Vasemmistoliiton ehdokkaana Rovaniemellä. Äänimääräni kasvoi edellisistä vaaleista 41 äänellä eli sain 167 ääntä, joilla tulin valituksi uudelle kaudelle.

Tieteenalani sosiologia on poliittinen tiede. Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin poliittisen toiminnankin avulla.

Suomalainen yhteiskunta ei ole vielä läheskään valmis. Nykyinen Sipilän, Soinin ja Orpon porvarihallitus on tehnyt oikeistolaisempaa politiikkaa kuin yksikään hallitus yli nelikymmenvuotisen poliittisen toimintani aikana. Yhteiskunnan tasa-arvoinen kehitys edellyttää poliittista muutosta. Tasa-arvon ja demokratian sekä kaikkien ihmisten ihmisarvon kunnoittamisen eteen on vielä työtä tehtävänä. Tähän työhön haluan osallistua.

vp 3.5. 2017